ÄITI AMMA 
Sylin täydeltä hindulaisuutta
Pasi Turunen

 

Ministeri Tanja Karpelan, sittemmin Aasian hyökyaaltokatastrofin vuoksi peruuntunut, lomamatka äiti Amman ashramiin Intian Keralassa, oli yksi viime vuoden kuumia uutisaiheita. Karpela itse oli kiusaantunut yksityisen lomamatkansa saamasta huomiosta ja puolustautui julkisuudessa sillä, ettei hän kokenut ristiriitaa kristillisen uskon ja Amman opetusten välillä, eikä hänellä myöskään ollut aikomusta luopua luterilaisesta perusvakaumuksestaan. Häntä kiinnosti erityisesti Amman hyväntekeväisyystyö, joka Intiassa on niin laajaa, että naisgurua on verrattu jopa äiti Teresaan.

Suomessa kuusi kertaa vieraillut Amma on tämän hetken tunnetuimpia intialaisia hengellisiä johtajia. Hän on perustanut sairaaloita, orpokoteja, kouluja. luostareita sekä koulutus ja köyhyydenvähentämisohjelmia Intiassa. Hän on perustanut erityisen leskeneläkkeen yli 50 000 naiselle sekä 25 000 ilmaista kotia köyhille. Vuonna 2002 Amma sai YK:n Gandhi-King –rauhanpalkinnon. Sen ovat aiemmin saaneet mm. rauhan Nobelilla palkitut Kofi Annan ja Nelson Mandela.

Maailmalla Amma tunnetaan parhaiten halauksista. Hän on halannut arviolta 23 miljoonaa ihmistä. Jotkut ”vaipuivat hurmoksiin Amman syleilyssä” kertoi joku suomalainen Anna –lehdessä. Joku toinen kuvaili Aamulehdessä kokemustaan Amman syleilyssä hyvin voimakkaaksi: ” Kun nousin seisomaan, pysyin juuri ja juuri tolpillani”.

Halausten ja arvokkaan hyväntekeväisyystyön taakse katsottaessa äitien Amma ja Teresa välillä paljastuu kuitenkin merkittäviä eroja, joita Raamattuun sitoutuva kristitty ei voi sivuuttaa mikäli totuus lainkaan kiinnostaa.

Äiti Teresa ei esimerkiksi milloinkaan väittänyt olevansa Jumala. Ammaa sen sijaan kunnioitetaan liikkeen parissa jumalattarena. Häntä ylistetään mm. oppineisuuden ja hyvinvoinnin jumalattarena, maailmankaikkeuden äitinä ja itse Brahmanina (Bhajan: Amritânandamayi Janani). Koska Amma on inkarnoitunut Sarasvati jumalatar, Shivan puoliso, istuivat suomalaisetkin Nuuksion luontomeditaatioleirillä Ammaa esittävän nuken (!) seurassa resitoimassa Amman 108 nimeä (vrt. Shivan 1008 nimeä). Kaapelitehtaan iso halli oli joka Suomen vierailua varten muutettu hindulaiseksi temppeliksi. ”Suitsukkeet tuoksuivat, seinien kuvatauluissa pyörivät mandalat eli parantavat ympyrät, ja hindujen jumalolennot tiirailivat kansanjoukkoa … Ohjelmassa nähtiin tulen ja valon rituaali, jossa pyhitettiin vettä puhdistavalla liekillä,” kirjoitti Helsingin Sanomat.

Tämän kaiken valossa liikkeen suomalaisilta kotisivuilta löytyvät maininnat siitä, ettei Amma pyydä ihmisiä kunnioittamaan itseään jumalana tuntuvat ristiriitaisilta. 

Erikoiselta tuntuu myös amma-liikkeen tiedottajan Antti-Juhani Wihurin toteamus siitä, että monet liikkeen parissa toimivat suomalaiset kuuluvat luterilaiseen kirkkoon kokematta yhteyttä Amman opetuksiin ongelmaksi. Amma edustaa selkeästi hindulaista uskontoa. Joka ei näe ristiriitaa näiden kahden välillä tuntee huonosti joko hindulaisuutta tai kristinuskoa. Tai molempia. Tämän ääneen sanomisessa ei, kuten kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Hiltunen sanoo, ole kysymys suvaitsemattomuudesta vaan uskontojen lukutaidosta, joka on välttämätön edellytys todellisen uskontojen välisen vuoropuhelun syntymiseksi.

Jos kaikilla uskonnoilla on yhteinen ydin miksi ylipäätään on olemassa monia erilaisia uskontoja? Se johtuu siitä, että ne ovat erilaisia. Erojen häivyttäminen ei tee oikeutta minkään uskonnon ominaispiirteille. Jokaisella on vapaus valita uskontonsa vapaasti, mutta niiden sekoittaminen johtaa hakoteille. Myös suvaitsevaisuus alkaa erojen rehellisestä tunnustamisesta.

Uskoonsa vakavasti suhtautuvaa kristittyä tulisi huolestuttaa se, että uskontojen sekoittaminen on vastoin Jeesuksen sanoja. ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).

Kristinusko on eksklusiivinen siksi, että Jeesus oli sitä. Amma voi olla vilpitön, mutta niin oli Jeesuskin. Amma sanoo olevansa tie Jumalan luokse. Jeesus sanoi olevansa ainoa tie. Tässä ei ole yksi tie ja kaksi kaistaa, vaan kaksi täysin eri suuntiin menevää tietä. Vain toinen johtaa Jumalan luokse. Toinen ikuiseen kadotukseen. Jos Jeesus oli tässä suvaitsematon niin sitten hän oli sitä. Emme silti pääse pakoon sitä, että Hänen sanansa pakottavat tekemään valinnan, joka vastustaa kaikkia yrityksiä tasapäistää hänet muihin uskontoihin.

Mikä Ammassa ihmisiä kiinnostaa? Entinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen arveli nuorten kiinnostuksen johtuvan osaksi siitä, ettei heitä ole tarpeeksi halattu kotona! Kenties monia viehättää Amman opetus ihmisen hyvyydestä ja sisäisistä mahdollisuuksista. Amman mukaan näet ”Jumala hyväksyy ihmisen yhteyteensä yhden ainoan hyvän teon tähden, vaikka olisimme tehneet sata vääryyttä”. Tässäkin kristinusko kulkee radikaalisti päinvastaiseen suuntaan. Raamatun mukaan satakaan hyvää tekoa ihmiseltä ei koskaan riitä sovittamaan edes yhtä vääryyttä Jumalan edessä. Vain yksi ainoa teko, Jeesuksen kuolema ristillä, saa aikaan sen, että Jumala antaa Kristukseen luottavalle kaikki vääryydet anteeksi ja armahtaa syntisen yhteyteensä. Kristinusko arvostaa kyllä ihmisten hyviä tekoja toinen toisilleen pelastuksen seurauksena, mutta teoillaan kukaan ei saavuta yhteyttä Jumalaan.

Köyhiä ja heikkoja tulee aina auttaa ja lähimmäistä rakastaa olkoonpa hän meistä maantieteellisesti tai maailmankatsomuksellisesti kuinka kaukana tahansa. Juuri näin on toimittava nyt vaikkapa antamalla erotuksetta tuntuvaa apua Aasian katastrofin uhreille eri lahjoituskanavien kautta. Tämä on oikeaa suvaitsevaisuutta. Mutta kristitty ei tähän tarvitse vetoapua hindulaisuudesta, vaan syventymistä ja todellista sitoutumista Jeesuksen opetuksiin.

 

USKON PUOLESTA
www.patmos.fi/uskonpuolesta