Hirviöbändi
Lordi mursi Suomea riivanneen euroviisukirouksen, uutisoi
Yleisradio. Lehdet pyytävät Lordin kuvien julkaisua anteeksi
kuin olisivat julkaisseet kuvia Muhammedista. Mikä outo
uskonnollinen ilmapiiri ja puheenparsi on noussut esiin Lordin
voiton myötä? Huusivatko kymmenettuhannet suomalaiset
kauppatorilla Lordista itselleen kuninkaan? ”Minut he ovat
pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaansa”, sanoo Herra
jakeessa 1 Sam. 8:7. Kun riivaajille luovutetaan kaupunkien
avaimet ja kirkot palavat savuna ilmaan, on tullut Jumalan
kansan rukoustaistelun aika.
Miten nopeasti
kansallinen riemu voikaan muuttua kansalliseksi suruksi.
Kauppatorin 80 000 ihmisen juhlahumu monsteribändi Lordin
euroviisuvoiton johdosta. Hiirenhiljainen kansanjoukko Porvoon
raatihuoneen torilla murehtimassa Porvoon tuomiokirkon
tuhopolttoa: ”Tämä on kansallinen katastrofi”, totesi piispa
Erik Vikström tuomiokirkon paloa. Hänen sanansa sopivat myös
Lordin euroviisuvoittoon. Kaikesta huolimatta.
Parinsadan
ihmisen hääsuunnitelman Porvoossa menivät uusiksi, kun kirkko
paloi raunoiksi. Paloaamuna kirkkoherranviraston puhelimet
täyttyivät ihmisten soitoista, joiden piti viettää häitään tänä
kesänä Porvoon tuomiokirkossa. Mitä sanookaan Jumalan sana
tilanteessa, jossa kansa kääntää selkänsä Jumalalle ja alkaa
laulaa ylistystä toisille herroille: ”…minä lopetan Juudan
kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun ja ilon huudon,
huudon yljälle ja huudon morsiamelle, sillä maa on tuleva
raunioiksi” (Jer. 7:34). ”He pistävät sinun
pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun
nimesi asumuksen” (Ps. 74:7).
Vaikka
kymmentuhatpäinen yleisö hurrasi, ja kuin uskonnollisessa
hurmoksessa ylisti Lordi-yhtyettä kauppatorilla, halusiko Jumala
kaiken keskellä pysähdyttää kansan ja osoittaa, että olisi
pikemminkin kansallisen surun paikka. Porvoon tuomiokirkko
paloi. ”Israel on unohtanut tekijänsä … minä lähetän tulen
hänen kaupunkeihinsa…” (Hoos. 8:14).
Liekit ja
tulisymboliikka ovat olennainen osa Lordi-yhtyeen imagoa.
Sitäkään ei sovi unohtaa, että Lordin voittoa edelsi toinenkin
kansallisesti merkittävä tulipalo: Historialliset makasiinit
Helsingin ydinkeskustassa paloivat. Seuraavan viikon Suomen
Kuvalehden kannessa (19/2006) irvisti viisuvoittaja Lordi
makasiinien palosta kertovan uutiskuvan alla. Kansiteksti Lordin
alla julisti: ”Heavy on kovaa meteliä, ahdistusta ja raivoa.
Mikä siinä vetoaa juuri suomalaisiin?” Niin, mikä siinä
vetoaa?
Muusiikkimaailman alakulttuurista kertaheitolla maan pinnalle
ponkaissut kauhua ja väkivaltaa korostava hirviörock on
villinnyt suomalaiset hurraamaan demoneiksi pukeutuneita
hahmoja, tervehtimään toisiansa kaupungilla saatanallista
pukinsarvisymbolia tarkoittavalla käsimerkillä, ja huutamaan,
että Lordi on kuningas. ”Se kaikki on vain viihdebisnestä,” on
latteus, jota minun on päivä päivältä vaikeampi käsittää. Miksi
juuri tämänkaltainen ”viihde” villitsee kansan? Miksi
irtileikatut päät sauvannokassa? Miksi saatanalliset symbolit?
Huvin vuoksi? Minkä ihmeen huvin? Miksi hirviöiksi ja
riivaajiksi pukeutunut bändi villitsee kansan?
Lordista
epäjumala?
Kuohunta Lordin
ympärillä on alusta alkaen saanut omituisen uskonnollisia
piirteitä. YLE kertoi nettisivuillaan tuoreesti Lordin
euroviisuvoitosta näin: ”…monsteribändi Lordin saavuttama
historiallinen voitto lauantaina Euroviisuissa Ateenassa rikkoi
Suomen 40 osallistumiskertaa riivanneen viisukirouksen…”
Riivaus? Kirous?
Voitto alkoi
saada entistä heavympiä piirteitä, kun Seiska, Katso ja Hämeen
Sanomat, vastoin bändin toiveita, julkaisivat yhtyeen jäsenistä
kuvat ilman naamiota. Fanit raivostuivat. Internetissä kerättiin
nopeasti 200 000 nimeä Seiska –lehden vastaiseen adressiin.
Toimituksen ulkopuolella järjestetty mielenosoitus tosin kuivui
kokoon vain muutaman ihmisen ilmestyessä paikalle. Kuohunta
Lordin kuvista johti kuitenkin siihen, mistä YLE nettisivuillaan
uutisoi seuraavanlaisella otsikolla: ”Seiska- ja Katso-lehdet
pyytävät Lordin kuvien julkaisua anteeksi.” Pyysivät anteeksi?
Jo on aikoihin eletty. Sen enempää Muhammedista kuin
Lordistakaan ei ilmeisesti saisi julkaista kuvia!
Uskonnollissävytteinen sanasto on noussut kuvajupakassa
voimakkaasti esiin. Hämeen Sanomat sai osansa julkaistuaan
Lordista kuvan ilman maskia: ”Entinen arvostettu lehti
syyllistyi lievästi sanottuna pyhäinhäväistykseen. Naamion
poistamisella lehti pilkkasi Lordia, veti lokaan uljaan voiton,
häpäisi Suomen...” kuvaili Markku Peltonen lehden saamaa
palautetta. Eikä siinä kaikki: ” Jutun kirjoittanutta toimittaja
Tuulia Viitasta vedeltiin surutta molemmille poskille -
tulituksessa viljeltiin suoranaisia solvauksia. Hänelle pitäisi
ensin antaa potkut ja sen jälkeen mielellään giljotiinin
muotoiltavaksi” (Hämeen Sanomat – nettilehti 25.5.2006). Huh
sentään! Tällaista palautetta lienevät läntiset tiedotusvälineet
saaneen viimeksi julkaistessaan kuvia Muhammedista.
Peltonen
puolusti jutun kirjoittanutta Tuulia Viitasta arvostelemalla
osuvasti iltapäivälehtiä siitä, että nämä, ja jopa STT,
suostuivat ”kumartamaan Lordia ja ryhtyä Suuren Salaisuuden
Vartiojoiksi”. Peltonen on oivaltanut erinomaisessa
kirjoituksessaan aivan oikein miten asiassa on suorastaan
uskonnollisia piirteitä: ” Metelistä päätellen Lordista on
tulossa yhtä vakava asia kuin suomalaisesta maastohiihdosta.
Pyhä asia. Hallelujaa, kumartakaa Lordia!” Peltonen päättää
juttunsa nasevasti: ”Epäjumalaa Lordista ei tarvitse tehdä!”
Haaste
kristityille
Olen iloinen,
että Suomi voitti Euroviisut. Sen sijaan en ole lainkaan iloinen
Lordin voitosta. Yhtye edustaa täyttä pakanuutta. Haukkukoot
minua tiukkapipoksi tai miksi tahansa. Viis siitä. Lordi ei ole
kuningas. Jeesus on Kuningas! Kuningasten Kuningas! En voisi
kuvitellakaan, edes leikilläni tai Euroviisuvoiton kunniaksi,
ojentavani käsiäni pukinsarvitervehdykseen. Kristityn kädet ovat
Paavalin mukaan ”pyhät kädet” ja ne tulee kohottaa rukouksessa
ja ylistyksessä vain Jeesuksen kunniaksi: ”Minä tahdon
siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät
kädet ilman vihaa ja epäilystä…” (1 Tim. 2:8).
Miten yhdenkään kristityn ”pyhät kädet” voisivat kohota
tervehdykseen, joka symboloi pakanuutta? Kuinka yhdenkään
kristityn kodin vanhemmat voisivat antaa lastensa maalautta
itsensä hirviöiksi tai seurata Lordin esimerkkiä? Emme voi olla
osallisia Herran pöydästä ja samanaikaisesti riivaajien pöydästä
– edes leikin vuoksi. Kodeilta tarvitaan nyt rakkaudellisen
jämäkkää kristillistä johdonmukaisuutta: ”Vaikka muut, niin
meillä ei.” Jumalan kansan on otettava uskonsa vakavasti ja
liputettava rohkeasti toisenlaisen elämäntyylin puolesta.
Historiallinen voitto on Jeesuksen!
Mutta olisi
liian helppoa vain jäädä kauhistelemaan. Historiallinen voitto
ei näet kuulu Lordille. Todellinen historiallinen voitto
saavutettiin Golgatalla, kun Jeesus kuoli, ja tyhjällä haudalla,
kun Hän nousi ylös kuolleista voitettuaan pimeyden kaikki
voimat. Lordin voitto kääntyy pian tappioksi. Kristuksen voitto
pysyy iäti! Lordin nimi tullaan unohtamaan. Jeesuksen nimi on
ylitse kaiken aina ja iankaikkisesti! Lordi kätkee kasvonsa.
Kristus paljastaa kasvonsa jokaiselle, joka Hänen puoleensa
kääntyy!
Lordi-ilmiö on
vain yksi kivi vuolaassa koskessa. Jumalan Hengen virtaa ja
lupauksia eivät tällaiset asiat pysäytä. Virta vyöryy eteenpäin.
Taivaasta tuleva Jumalan Hengen tuli lankeaa vielä vastauksena
Jumalan kansan rukouksille, jos yhdessä käännymme Hänen
puoleensa parannusta tehden ja pyydämme armoa maalle. Nuoret ja
vanhat tarvitsevat Vapahtajaa ja evankeliumia. Kristittyjen ei
pidä painaa päätään pensaaseen. Jos joku hirviöbändi ei häpeä
keikkua demonisissa maskeissa julkisuudessa, vielä vähemmän
meillä kristityillä on mitään hävettävää Jeesuksessa meidän
Herrassamme. Pidetään Häntä rohkeasti ja julkisesti esillä!
Eletään uskomme juuri nyt todeksi niin kuin ei koskaan.
Rukoillaan ja rakastetaan tämä maa ja sen kodit Kristukselle!
