VARTIOTORNI-SEURA SIIRSI MAAILMANLOPPUA JÄLLEEN
Pasi Turunen

Kesällä 1995 ilmestyneessä kirjassani Vartiotorni - Valtakunta uudessa valossa (Kuva ja Sana) ennakoin, että Vartiotorni-seura joutuu lähitulevaisuudessa muuttamaan oppiaan viimeisestä sukupolvesta (s. 209). Olin kieltämättä yllättynyt, että muutos tapahtui niinkin pian kirjani ilmestymisen jälkeen, kuin vain puoli vuotta myöhemmin. 

Jehovan todistajathan olivat vuosikymmenien ajan opettaneet, kuten kirjassa Puhu perustellen käyttämällä Raamattua (Jehovan todistajien kirjapaino, Vantaa, 1994, s. 34) sanotaan 

"Ennen kuin vuonna 1914 elossa olleen sukupolven viimeiset jäsenet ovat poistuneet näyttämöltä, kaikki ennustetut tapahtumat tulevat toteutumaan, myös 'suuri ahdistus' , jossa nykyinen paha maailma loppuu."

Näin oli uskottava ja julistettava mikäli mieli pysyä Jehovan ja hänen näkyvän järjestönsä suosiossa. Toisinajattelusta seurasi erottaminen järjestöstä, mikä merkitsee mm. iankaikkisen elämän menettämistä. Se kun löytyy vain järjestössä pysymällä.

Toiset kelluttavat markkaa toiset maailmanloppua

Noin puoli vuotta kirjani ilmestymisen jälkeen, käsitystä "viimeisestä sukupolvesta" muutettiin radikaalisti. Vartiotorni-seura luopui vuoden 1914 parametristä ja suoritti eräänlaisen "maailman lopun kellutuksen". Vartiotorni-lehdessä 1.11.1995 sanottiin mm. 

"Koska Jehovan palvelijat ovat olleet innokkaita näkemään tämän pahan järjestelmän lopun, he ovat toisinaan rakennelleet teorioita ajasta, jolloin 'suuri ahdistus' puhkeaisi, ja jopa liittäneet tämän laskelmiin siitä, mikä on sukupolven elinaika vuodesta 1914 lähtien. - - Voimmeko näin ollen voittaa mitään odottamalla joitakin ajankohtia tai rakentelemalla 'sukupolven' kirjaimellista elinaikaa koskevia teorioita? Varmasti emme." (s. 17, 19)

Tyhjiä lupauksia?

Herätkää! -lehden tarkoituksena oli "rakentaa luottamusta siihen Luojan lupaukseen, että rauhaisa ja turvallinen uusi maailma tulee ennen kuin se sukupolvi, joka näki vuoden 1914 tapahtumat katoaa." (Herätkää! 22.6.1995, s. 4, kursivointi minun) Tarkan päivän ja hetken sanottiin olevan Jehovan tiedossa, mutta silti hän ei "muuta aikatauluaan" luvattiin (Vartiotorni 15.4.1995, s.25).

Loppu oli lähellä. Mutta "läheltä piti" -tilanteita ei lasketa mukaan oikean profeetan tunnusmerkistöön (5. Moos. 18:20-22). Vuosikymmenien ajan "rakennettiin luottamusta" johonkin, minkä piti olla Jumalan lupaus eikä sitä ollutkaan.

Jehovan todistajia pelotellaan ja maanitellaan ruotuun

Vartiotorni-seura onkin ryhtynyt päättäväiseen propagandasotaan "luopumusta" vastaan. Vartiotornissa 1.2.1996 (s. 23) todetaan:

"Taistele voittaaksesi taipumuksen epäillä - - Jos sydämessäsi on herännyt hivenkin epäilystä Jehovaa, hänen Sanaansa tai hänen järjestöänsä kohtaan, ryhdy pikaisesti toimiin poistaaksesi sen. " (kursivointi minun) Vartiotorni-seura joutuu vakuuttelemaan Jehovan todistajilleomaa vakaumustaan lopun läheisyydestä: "Uskollisen orjaluokan jäsenet eivät ole koskaan epäilleet, etteikö Jehovan päivä tule meidän aikanamme." (Vartiotorni 1.3.1996, s. 16) 

Jehovan todistajia varoitetaan jättämästä järjestöä:

"Ensinnäkin meidän tulee varoa muuttumasta niiden Sefanjan ajan juutalaisten  kaltaisiksi, jotka vetäytyivät seuraamasta Jehovaa sen vuoksi, että he epäilivät Jehovan päivän läheisyyttä." (VT 1.3.1996, s. 16)

Mistä moisia itsepintaisia epäilyksiä on Jehovan todistajille nyt tullut?

Toisaalta Vartiotorni-seura on uuden presidentin (Henschel) myötä asen-noitumassa nuorten koulutukseen hieman myönteisemmin kuin aikaisemmin. Ainakin pyritään antamaan se vaikutelma, että siihen suhtaudutaan todistajien keskuudessa myönteisesti. Mielenkiintoista oli myös, että 15. joulukuuta 1995 Vartiotornissa puhuttiin lahjojen antamisesta varsin positiivisesti, vaikkei joululahjojen antamiseen sinänsä rohkaistu. Myös toukokuussa voimaan astuva linjamuutos suhteessa siviilipalveluun tuo "helpotusta" Jehovan todistajille. Tällä kaikella pyritään tietysti luomaan kuvaa ymmärtävästä järjestöstä, joka "rakkaudellisesti" huolehtii omistaan.

"Uskollisuus Jehovan järjestölle"

Järjestö korostaa myös sitä, että nyt jos koskaan on pysyttävä uskollisena järjestölle:

"Oletetaanpa, että Vartiotorni-seuran julkaisuissa esiintyy jotakin, mitä emme ymmärrä tai mistä emme ole samaa mieltä juuri sillä hetkellä. Mitä teemme? Loukkaannummeko niin että jätämme järjestön? - - Uskollisuuteen sisältyy näin ollen se, että odotamme kärsivällisesti, kunnes uskollinen ja ymmärtäväinen orja julkaisee asiaa koskevaan lisäymmärrykseen perustuvaa aineistoa. Uskollisuus Jehovan näkyvälle järjestölle merkitsee myös sitä, ettei ole missään tekemisissä luopioiden kanssa. - - Haluamme tosiaankin varoa kaikenlaista kielteistä ajattelua, sillä se liittyy uskottomuuteen!" (Vartiotorni 15.3.1996, s.17)

Vartiotornissa 15. marraskuuta 1995 oli artikkeli: PYSY "TURVAKAUPUNGISSA" JA ELÄ. Otsikko on kirjoitettu "teokraattisella kielellä". "Turvakaupungilla" viitataa Jehovan "järjestelyyn" ja järjestöön. Jehovan todistaja lukee otsikon mielessään näin: PYSY JÄRJESTÖSSÄ TAI KUOLE! 

Muistuta Jehovan todistajia vuoden 1914 sukupolvesta!

Seura on ilmeisen huolestunut oppimuutoksen mukanaan tuomista seurauksista. Se ei myöskään ole toistaiseksi myöntänyt omaa osuuttaan väärien odotusten syntyyn, vaan syyttää eroavia jäseniä "uskottomuudesta" ja "luopioajattelusta". Todistamistilanteissa kannattaa toistuvasti muistuttaa Jehovan todistajia siitä, minkä Seura väitti olevan "Luojan lupaus". Se voi aukaista heidän silmänsä, jos asian esittää kärsivällisyydellä ja rakkaudella.

(c) 2002 USKON PUOLESTA / Pasi Turunen
www.patmos.fi