USKON PUOLESTA - Pasi Turusen virtuaalitoimisto

Pasi Turunen

– Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa paitsi Jeesuksessa.
– Kylläpä sinä olet suvaitsematon. Ei saa tuomita toisia.
– Vain Jeesus voi pelastaa.
– No, toi on totta sulle, mutta ei mulle…

Onko tuttuja tilanteita? Jeesuksen ja evankeliumin ainoalaatuisuus sivuutetaan toisinaan tällaisilla yleishyödyllisillä iskulauseilla. Voi tietenkin olla, että keskustelukumppanin tarkoitus on vain sanoa: ”Älä häiritse minua, en jaksa nyt juuri keskustella”. Sen sijaan kelpo vasta-argumentteja nämä lausahdukset eivät ole. Ensimmäistä voisi luonnehtia ”hyi sinua” –argumentiksi ja jälkimmäistä ”susta tuntuu” –argumentiksi.

”Kylläpä sinä olet suvaitsematon” –vastaus on lähinnä nuhde, jonka tarkoituksena on saada kristitty häpeämään omaa kapeakatseisuuttaan. Tämä argumentti perustuu osaksi kristinuskon relativoimiselle: Muidenkin uskontojen opetus pelastuksesta on yhtä totta, eikä Jeesus siis ole ainoa pelastaja.

”Hyi sinua” –argumentin ongelma on muun muassa siinä, että jokainen uskonto väittää olevansa lopullinen ja perimmäinen totuus. Ja keskenään ristiriitaiset väitteet perimmäisen todellisuuden luonteesta eivät voi samanaikaisesti olla yhtä tosia: Muslimien mukaan Jeesus ei ole Jumalan Poika – kristittyjen mukaan Hän on Jumalan poika. Voihan olla – ainakin teoriassa – että kristitty on väärässä. Mutta molemmat eivät voi olla oikeassa. Jokaisen väitteen luonteeseen kuuluu se, että ne sulkevat periaatteessa muut mahdollisuudet ulkopuolelle.

”Hyi sinua” –argumentti on huono siitäkin syystä, että se kääntää huomion keskustelijoihin ja pois asiasta. Kysymys ei ole kristityn mielentilasta ja asenteellisuudesta, vaan siitä onko hänen väitteensä ”Jeesus on ainoa pelastaja” totta vai ei. Onko suvaitsematonta väittää, että 2+2=4? Tuskinpa. Entä onko suvaitsematonta väittää, että 2+2=3? Ei tietenkään. Se vain olisi väärin. Kun kristitty väittää Jeesusta ainoaksi pelastajaksi hän on joko oikeassa tai väärässä. Väitteellä sinänsä ei ole mitään tekemistä suvaitsevaisuuden kanssa.

Suvaita sitä paitsi voi vain sellaista mistä on eri mieltä. Kukaan ei suvaitse sellaista mistä on toisen kanssa samaa mieltä. Ei sellaisessa ole mitään mitä suvaita! Suvaitseminen merkitsee toisen ihmisen kunnioittamista ja hänelle puheoikeuden sallimista. Se ei tarkoita kaikkien hänen ajatustensa totena pitämistä.

”Hyi sinua” –argumenttiin voi torjua lyhyesti vaikka sanomalla: ”Mitä sinä tarkoitat sillä, että minä olen suvaitsematon? Tarkoitatko, että minä olen väärässä?” Näin keskustelu palautuu itse asiaan. Sitten on hyvä muistuttaa, että kysymys on viime kädessä siitä mitä Jeesus itse sanoi, ei siitä mitä kristityt hänestä sanovat.

”Tuo on totta sinulle, mutta ei minulle” –vastaus pyrkii relativoimaan evankeliumin viestin vain subjektiiviseksi mieltymykseksi: Uskova ihminen kokee, että Jeesus voi pelastaa, ja että usko Jeesukseen on tehnyt hänelle jollakin tavalla hyvää. Sanoa ”Vain Jeesus voi pelastaa” on kuin sanoisi: ”Minusta vain mansikkajäätelö on hyvää.” Jos kristitty päälle vielä täräyttää, että toisin uskovat joutuvat helvettiin, voi hyvin ymmärtää ei-kristityn järkytyksen. Makuasioista ei sovi kiistellä, mutta että ihan helvettiin…

Vika ei kuitenkaan ole viestissä varsinaisesti, vaan siinä miten uskosta osaton sen ymmärtää. Viestin tarkoitus ei ole sanoa jotain kristitystä ihmisestä itsestään, vaan Jeesuksesta. ”Susta tuntuu” –argumentti kääntääkin virheellisesti keskustelun huomion uskovaan ihmiseen ja hänen subjektiivisiin mielentiloihinsa: ”Susta siis tuntuu siltä, että Jeesus vain voi pelastaa”. Kristityn väite on kuitenkin tarkoitettu ymmärrettäväksi riippumattomana hänen omista mielentiloistaan ja mieltymyksistään. Sen totuusarvo ei riipu siitä kuinka kristitty ihminen asian sattuu kokemaan. Se on tosiasiaväite, joka koskee Jeesusta, ei uskovaa tai hänen kokemustaan Jeesuksesta. Se on totta riippumatta siitä miten se koetaan.

Miten siis vastata ”susta tuntuu” –argumenttiin ja palauttaa keskustelu oikeille raiteille? Vaikkapa sanomalla kohteliaasti: ”Sinä ymmärsit minut hiukan väärin. Kysymys ei ole minusta, vaan Jeesuksesta. Joko hän ihan oikeasti on ainoa pelastaja tai sitten hän ei sitä ole. Jos minä olen mielestäsi väärässä, niin kuuntelen mielelläni miksi ajattelet niin.” On toinenkin tapa vastata.

Kun joku seuraavan kerran sanoo ”Toi on totta sulle, mutta ei mulle”, kysy häneltä: ”Onks toi totta sulle?”