Mitä tarkoiteaan "sielulla" 
ja mikä on "hengellinen ruumis"?

Sielulla tarkoitetaan Raamatussa vähän eri asioita riippuen siitä kumman testamentin puolella ja missä asiayhteydessä sanaa käytetään. Seuraavassa hyvin lyhyt yhteenveto. 

1) Sielu voi tarkoittaa elämää tai elämänvoimaa yleensä (hepr. nefes) kuten sanoissa "lihan sielu (elämä) on veressä" (3 Moos. 17:10). Silloin viitataan elämää ylläpitävään prinsiippiin, joka verellä on. Kun veri lasketaan pois (eläimestä tai ihmisestä) liha kuolee. Tässä mielessä puhutaan sekä ihmisten että eläinten sielusta (nefes), jonka sanotaan olevan veressä. 

2) Sielu voi tarkoittaa yleisesti ottaen ihmisyksilöä persoonana, kuten sanoissa "kahdeksan sielua pelastuivat" (1 Piet. 3.20). Tämä sielu-sanan käyttötapa vastaa nykypäivän ilmaisua "viiden hengen auto", jossa "henki" ei tarkoita henkiolentoja, vaan eläviä ihmisyksilöitä. 

3) Sielu voi tarkoittaa ihmisen mielen, tahdon ja tunteiden tyyssijaa kuten sanoissa "minun sieluni on syvästi murheellinen kuolemaan saakka" (Mark. 14:34). Tässä mielessä viitataan jopa Jumalan sieluun: "...jos hän vetäytyy pois ei minun sieluni mielisty häneen" (Hebr. 10:38). 

4) Sielu voi tarkoittaa sitä ihmisen immateriaalista eli aineetonta ei-fyysistä olemusta, joka kuolemassa erkanee ruumiista. Tämä näkyy vaikkapa sanoissa "minä näin alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden" (Ilm. 6:9) ja "älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua" (Matt. 10:28). Tässä merkityksessä sielu säilyy elossa ruumiista erillään, mutta ruumis ei voi säilyä elossa ilman sielua. 

Sielu-sanan käyttö on siis varsin moniulotteinen. Asiayhteys auttaa ymmärtämään missä merkityksessä sanaa kulloinkin käytetään. 

Kun Raamatussa puhutaan "sielun pelastumisesta" hengellisessä mielessä viitataan silloin usein ihmisen pelastumiseen kohtien 2 ja 3 merkityksessä. 

Raamatussa käytetään ilmaisua "sielullinen ruumis". Sillä tarkoitetaan sielun ja aistien hallitsemaa ruumista ("maallinen maja" 2 Kor. 5:1), jonka alkuperä on syntiinlangenneessa maallisessa todellisuudessa. "Ensimmäinen ihminen oli maasta ... Minkälainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset [katoavaisuudessa, alhaisuudessa, heikkoudessa]." (1 Kor. 15:47-48 [vrt. 42-43]).

Hengellinen ruumis on "sielullisen ruumiin" vastakohta siinä merkityksessä, että se tarkoittaa taivaallista ruumista ("taivaallinen maja" 2 Kor. 5:2), jonka alkuperä on Jumalan uudessa luomistyössä ja lunastuksessa, jonka Kristus toteutti tullessaan taivaasta: "...toinen ihminen on taivaasta ... minkä kaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset [katoamattomuudessa, kirkkaudessa, voimassa]" (1 Kor. 15:47-48 [vrt. 42-43]). 

Hengellinen ruumis ei siis tarkoita käsin koskettelematonta henkiruumista, astraaliruumista. Sillä tarkoitetaan fyysistä kirkastettua ruumista, joka Kristuksen sovitustyön huipentuessa tempauksessa tai ylösnousemuksessa annetaan meille, ja on Hengen hallitsema ja soveltuu uuden taivaan ja uuden maan olosuhteisiin. Ruumis on Raamatussa aina fyysinen ruumis. Käsinkosketeltava ja aineellinen. Juutalaisuudessa ylösnousemus käsitettiin aina fyysisenä ylösnousemuksena ja ruumis aina fyysisenä ruumiina. Ero sielullisen ja hengellisen välillä on laadussa (katoavainen - katoamaton; alhaisuus - kirkkaus; heikkous - voima), ei aineellisuudessa tai aineettomuudessa. Kun Paavali sanoo korinttolaisille, ettei hänen käynyt puhuminen heille niin kuin "hengellisille", vaan niin kuin "lihallisille" [sana. psykhikos - sielullinenI] hän ei suinkaan tarkoita, että hänen ei käynyt puhuminen korinttolaisille niin kuin "henkiolennoille". Ilmaisuilla kuvataan tämän langenneen luomakunnan mukaan elävän (sielullinen) ja Hengen mukaan (hengellinen) elävän vastakohtisuutta. Näin myös sielullisella ja hengellisellä ruumiilla viitataan pääpiirteittäin ruumiiseen, jossa ensin mainitussa on kysymys elämästä tämän langenneen luomakunnan olosuhteitten alaisuudessa ja rajoitteissa, ja jälkimmäisessä Hengen alaisuudesa kirkastetussa ruumiissa vapaana tämän turmeltuneen luomakunnan rajoitteista. . 

 

(c) 2002 USKON PUOLESTA / Pasi Turunen
www.patmos.fi